Saamelaisten kansallispäivä
Tapahtuma aloittaa Helsingin kaupunginmuseon vuosittaisen perinteen juhlistaa saamelaisten kansallispäivää.
Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan helmikuun 6. päivä, jolloin neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää. Vuonna 2004 kansallispäivä lisättiin suomalaiseen almanakkaan suositelluksi liputuspäiväksi. Tervetuloa juhlimaan kansallispäivää Helsingin kaupunginmuseoon!
Nuõrtt-yhtyeen esitys, teehetki ja Bernard Viaun valokuvia kolttasaamelaisista
Nuõrtt on vuonna 2022 perustettu kolmihenkinen yhtye, joka tekee popmusiikkia ammentaen inspiraatiota sekä kolttasaamelaisesta vokaalimusiikkiperinteestä leuʹddista että inarinsaamelaisesta livđesta. Yhtyeen musiikkia säveltävät, sanoittavat ja esittävät yhtyeen jäsenet yhdessä. Koltansaamenkielisistä sanoituksista vastaa Laura Feodoroff ja inarinsaamenkielisistä sanoituksista Samuli Arrela ja Aimo Aikio. Musiikintekijät kiinnittyvät koltan- ja inarinsaamelaisille juurilleen yhdistäen esivanhempiensa elämästä kertovia leuʹddeja ja livđeja tämän päivän saamelaisuudesta kumpuaviin tarinoihin.
Nuõrtt esiintyy kaupungimuseossa klo 15.30, 16.30 ja 17.30.
Bernard Viau on ranskalainen tutkija ja antropologi, joka vieraili 1970-luvulla useita kertoja kolttasaamelaisten asuinalueella. Kolttasaamelainen monialainen taidekollektiivi Suõnn ry on saanut Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston apurahan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on palauttaa ranskalaistutkijan kolttasaamelaisia käsittelevä tutkimusaineisto kolttasaamelaisille. Osa aineistoon kuuluvista valokuvista on nähtävissä Helsingin kaupunginmuseon aulassa 3.–9.2.2025.
Tapahtuman yhteistyökumppani on Teen Ystävät ry. Yhdistyksen tavoitteena on kohottaa teekulttuuria Suomessa. Teehetkessä kävijät saavat maistella ja haistella erilaisia teejuomia.
Kuvassa saamen silkkejä. Silkki on yksi gákti-puvun asusteista, jonka avulla pukua voi muunnella tilaisuuden mukaan. Kuva: Mari Gauriloff.
—
Šõddmõš alttad Heʹlssen gååradmuseo juõʹǩǩekksaž äʹrbbvuõđ prääzkjed säʹmmlai meersažpeeiʹv.
Säʹmmlai meersažpeeiʹv prääzkjet täʹlvvmannu 6. peeiʹv, ko neellj väʹlddkååʹdd vuuʹdest jälsteei säʹmmla vieʹttje õhttsaž meersažpeeiʹv. Eeʹjj 2004 meersažpeeiʹv lââʹzzteš lääʹdd kaʹlndaaʹre siâzztõllum liipptempeiʹvven. Pueʹtted tiõrvân prääzkjed meersažpeeiʹv Heʹlssen gååradmuseooʹje!
Čeepodd, Nuõrtt-joouk čuäjtõs da Bernard Viau snimldõõǥǥ nuõrttsäʹmmlain
Nuõrtt lij eeʹjj 2022 vuâđđuum kooum oummu joukk, kååʹtt tuejjad popmusiikk vääʹldeeʹl inspiraatio nuʹtt nuõrttsääʹm vokaalmusikkäʹrbbvuõđâst leeuʹdest ko še aanarsääʹm livđest. Joouk musiikk suõmmee, sääʹnte da čuäʹjte joouk vuäzzla õõutâst. Nuõrttsääʹmǩiõllsaž sääntõõzzin vaʹsttad Laura Feodoroff da aanarsääʹmǩiõllsaž sääntõõzzin vaʹsttee Samuli Arrela da Aimo Aikio. Musikkraajji ǩiddne nuõrtt- da aanarsääʹm preeddneez õhtteeʹl maaddârpuärrseez jieʹllmest mušttleei leeuʹdid da livđeid tän peeiʹv sääʹmvuõđâst pueʹtti mainnsid.
Bernard Viau lij franskktuʹtǩǩeei da -antropoloog, kååʹtt kõʹllʼji 1970-lååǥǥast määŋg vuâra nuõrttsäʹmmlai jälstemvuuʹdest. Nuõrttsääʹm määŋgsuârggsaž čeäppõskollektiiv Suõnn rõ lij vuäǯǯam Lääʹddjânnam Kulttuurfoond Lappi foond veäʹǩǩtieʹǧǧ haʹŋǩǩõʹsse, koon mieʹrren lij maaccted franskktuʹtǩǩeei nuõrttsäʹmmlaid ǩiõttʼtõõlli tuʹtǩǩeemaunstõõzz nuõrttsäʹmmlaid. Vueʹss aunstõʹsse kuulli snimldõõǥǥin lij vueiʹnnemnalla Heʹlssen gååradmuseo jõnnkääʹrdest 3.–9.2.2025.
Snimldõõǥǥâst sääʹm šolkkreeʹppiǩ. Šolkkreeʹppiǩ lij õhtt sääʹmpihttsi vueʹzzin, koon veäkka pihttsid vuäitt muʹtstõõllâd šõddmõõžž mieʹldd. Snimldõk: Mari Gauriloff.