Anni Sinnemäki vieraili pitkästä aikaa Ruiskumestarin talossa
Museoliiton järjestämä valtakunnallinen Poliitikon museoharjoittelu-viikko 19.–23.8. tutustutti päättäjät museotyöhön. Helsingin kaupunginmuseo sai vieraikseen kaksi apulaispormestaria, Anni Sinnemäen ja Daniel Sazonovin. Sinnemäki vieraili Ruiskumestarin talossa ja perehtyi kulttuuriympäristötyöhön ja Sazonov puolestaan tutustui kulttuurihyvinvointityöhön sekä tapasi museomummoja ja -vaareja.
Ruiskumestarin talon korttelipihalla käy vilske, kun viereisen päiväkodin pienet lapset leikkivät hiekkalaatikolla ja kesävierailijat kulkevat Kristianinkatu 12:n keltaisesta portista sisään Helsingin keskustan vanhimpaan asuinpuutaloon. Viimeksi Anni Sinnemäki on vieraillut täällä 1980-luvulla ja eniten hänen mieleensä on jäänyt talon pieni koko, kaunis sisustus ja tietynlainen vaurauden tuntu. Tämän kertaisen vierailun tarkoitus on avata museotyön monimuotoisuutta ja merkitystä. Vierailun aikana keskusteltiin kaupunkirakentamisesta, kotikaupunkiin juurtumisesta sekä Helsingin kulttuuriympäristöohjelmasta.
Sinnemäki kertoo, että on aina ollut kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista ja hän pohtii samalla sitä, mitä aikajanaa kulloinkin arvostetaan, kun suunnitellaan uutta kaupunkia. Uudisrakentamisessa ja vanhan entisöimisessä on Sinnemäen mukaan monia haasteita – esimerkiksi miten kestävyys voidaan huomioida materiaalivalinnoissa.
”Tällä hetkellä 80- ja 90-lukujen kohteiden säilyttäminen on tärkeää, sillä purkuhalu on yleensä suurimmillaan 40–50 vuotta sitten rakennetuissa kohteissa ja alueilla. Koulut ja päiväkodit ovat olleet paljon tapetilla ja tällä hetkellä kipuillaan toimistorakennuksista. Myös kaupungin kulttuurikeskuksista moni on 80- ja 90-luvuilta, ja niitä halutaan nyt uudistaa, säilyttäen, mikä on hyvä”, Sinnemäki toteaa.
Apulaispormestarin mukaan on tärkeää pitää huolta siitä, että tämän päivän rakennetun kerroksen lomaan ja sekaan tehdään rohkeasti uutta. Ruiskumestarin talon ympärille on aikanaan rakentunut kokonainen Kruununhaan kaupunginosa. Viereisen kadun risteyksestä avautuu nyt Hakaniemen, Merihaan ja Kruunuvuorenrannan vaikuttava siltarakennustyömaa.
Vuoden 1812 asemakaavan mukaan Siltavuoren kallioille rakennettu Ruiskumestarin talo on pieni säätyläistalo, jossa oli sali ja kolme kamaria. Myöhemmin päärakennukseen on tehty keittiö, aumakatto on muutettu harjakatoksi ja ulko-oven eteen on lisätty kuisti. Entisen ulkorakennuksen tilalla on vuonna 1905 rakennettu kivitalo. Sisäpiha on malli 1800-luvun korttelirakentamisesta. Kaupunginmuseon arkkitehti Mikko Lindqvistin mukaan Ruiskumestarin talo syntyi suurten muutosten keskellä, jolloin kaupungin rakentamisen ohjauksen välineet olivat vasta muodostumassa. Pienessä puutalossa on ryhdikkäät ja koristeelliset ikkunat, joihin on laitettu luukut myös sisäpihalle. Ne suojaavat valolta ja luovat yksityisyyttä.
Kulttuuriympäristöt ovat keskeinen kaupungin ja kaupunkilaisten identiteetin rakentaja. Sinnemäen mielestä kaupungin tyhjien rakennusten myyntipolitiikka on ollut onnistunutta. Rakennukset kaikkialla Helsingissä tarvitsevat omistajikseen sellaisia henkilöitä, jotka näkevät rakennuksen hengen ja sielun, että ne pysyvät aidosti elossa.
Kulttuuriympäristöohjelmassa todetaan, että Helsinki on muuttajien kaupunki, johon tulijoiden on helppo juurtua. Kaupunginmuseon yhtenä tärkeänä tehtävänä on tunnistettu Helsinkiin muuttavien ja Helsingissä asuvien juurtumisen tunteen vahvistaminen. Anni Sinnemäki mainitsee juurtumiseen liittyvän olennaisesti myös mikrosijainnit ja naapurustot sekä asukkaiden kokemus olevansa osa niitä.
Ruiskumestarin talossa vierailee kesäisin paljon matkailijoita niin Helsingistä kuin kauempaakin. Paikalle sattuivat jutun teko hetkellä taiwanilaiset opiskelijat Michelle ja Wunwun sekä vuosaarelainen pariskunta, jotka ihastelivat hiljaista ja kodikasta vanhaa taloa ääniä humisevassa pääkaupungissa. Ruiskumestarin talon kesäsesonki jatkuu 29. syyskuuta asti. Ehdit vielä mukaan Martta Bröyer -erikoisopastukselle ja kuulemaan vanhoja vitsejä!
Kuva: Katariina Salmi / Suomen museoliitto
