hkm-logo
Suomeksi
In English
På svenska
По-русски
Uutiskirje
  Podcast Instagram
  • Kävijälle
    • Aukioloajat ja yhteystiedot
    • Turvallisen vierailun ohjeet, saapuminen ja esteettömyys
    • Museokauppa
    • Päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille
    • Varaa opastus
    • Tilanvuokraus
    • Nauti Torikortteleista
  • Näyttelyt
    • Being Black – poimintoja afrosuomalaisuudesta
    • Krunikan kortteleissa -valokuvanäyttely
    • Lasten kaupunki
    • Aikakone
    • Helsingin valitut palat
  • Tapahtumat
    • Tapahtumat
    • Kävelykierrokset
  • Kuvia, esineitä, Helsinkiä
    • Kokoelmat
    • Kuvaselaamo
    • Nykydokumentointi
    • Kulttuuriympäristö
    • Adoptoi monumentti
    • Kirjoja ja äänilevyjä
    • Kysy museolta
    • Muistojen matkalaukku
  • Tietoa museosta
    • Helsingin kaupunginmuseo
    • Ajankohtaista
    • Signe Brander
    • Museomme muualla
    • Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo
    • Uutiskirje
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Museon ystävät
  • Kaupunginmuseo 24/7
    • Työn alla –blogi
    • Historia Helsinki kertoo Helsingin tarinan
    • Videot
    • Helsinki Podcast
    • Kaupunginmuseo 360°
    • Virtuaalivierailu: Lasten kaupungin Mummola
    • Virtuaalivierailu: Vallisaaren lapset
  • Helsinkikuvia.fi
  • Suomeksi
  • In English
  • På svenska
  • По-русски

Villa Solhem – huvilaelämää Helsingissä

Työn alla -blogi

Seurasaaren kupeessa, meren äärellä Urho Kekkosen museon vieressä on ruohottunut kumpare, jonne vievät jykevät graniittiportaat. Vain nuo portaat ja kivimuurit, pihakivetys, villiintyneet koristepensaat ja haalistunut kyltti kertovat kulkijalle, että paikalla oli vuosina 1893-1974 sveitsiläistyylinen Villa Solhem, Meilahden huvila 20.

Villa Solhemin pihatie keväällä 2021.

Kuvassa: Villa Solhemin pihatie keväällä 2021. Kuva: Satu Savia / Ragnar Nyberg / Helsingin kaupunginmuseo.

Huvila Solhemin pihatie. Kapteeni Bernhard Nyberg tyttärensä Gurlin kanssa.

Kuvassa: Villa Solhemin pihatie n. 1910. Päärakennuksen vieressä merikapteeni Bernhard Nyberg tyttärensä Gurlin kanssa. Kuva: Ragnar Nyberg / Helsingin kaupunginmuseo.

Tie huvilalle

Villa Solhemin tontin kilpikaarnaiset männyt ovat katselleet merelle jo silloin kun huvilassa asui Nybergin perhe. Vuonna 1909 merikapteeni Bernhard Nyberg osti vuonna huvilarakennuksen ja sen vuokraoikeudet 19 000 markalla. Hän asettui puolisonsa Edithin ja lastensa Margitin, Ragnarin ja Gurlin kanssa asumaan Villa Nissenin (Tamminiemi) naapuritaloon. Perheen keskimmäinen lapsi, Ragnar (1895-1975), oli innokas harrastajavalokuvaaja. Hänen kuviensa avulla voimme kurkistaa, millaista huoletonta huvilaelämää Meilahdessa viettiin 1900-luvun alussa. Ragnar Nyberg ikuisti kamerallaan Meilahden maisemia ja tapahtumia. Kaiken kaikkiaan Ragnar Nybergin valokuvakokoelmaan kuuluu 355 lasinegatiivia.

Ihmisiä istumassa huvilan edessä.

Kuvassa: Huvila Solhem, Meilahti 20. Vasemmalta lukien: Ragnar Nyberg, tuntematon, Adéle Campbell, Margit, Edith, Bernhard ja Gurli Nyberg, n. 1914. Kuva: Tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.

Huolettomat kesäpäivät huvilalla

Villa Solhem oli kaksikerroksinen, ulkoasultaan koristeellinen, nikkarityyliseksikin kutsuttu huvila. Talon sijainti muuta ympäristöä korkeammalla paikalla oli ihanteellinen. Talviasuttavasta huvilasta oli näköalat joka suuntaan. Pääovelta avautui näkymä merelle. Huvilassa oli kymmenkunta huonetta, parvekkeita ja veranta. Alakerrassa sijaitsivat eteishalli, sali ja keittiö, yläkerrassa makuuhuoneet.

Huvilassa asui puutarhuri, joka piti huolta huvilan suuresta puutarhasta. Puutarha myötäili maaston muotoja. Kesäkukkapenkkien lisäksi pihassa oli syreenipensaita, omenapuita ja kasvimaa. Tontilla oli myös suuri kasvihuone ja marjapensaita. Pihapiirissä oli useampi talousrakennus, jääkellari ja kaivo. Huvilalla oli oma rantaviiva, laituri ja uimahuone. Rannasta löytyi myös ajan huvilaihanteiden mukainen krokettikenttä.

Meilahden huviloiden porvarillinen elämä herää henkiin Ragnar Nybergin valokuvissa. Ne ovat ainutlaatuisia dokumentteja 1900-luvun alun huvilakulttuurista, joka ei ollut mahdollista kuin pienelle osalle Helsingin asukkaista.

Kesäinen seuraelämä Meilahdessa oli vilkasta. Näköyhteyden päässä, Villa Bredablickissä (Meilahden kartano), asui tuttuja: rouva Nybergin sisko, Adéle Campbell perheineen. Myös lähimmän naapurin, Villa Nissenin, asukkaiden kanssa riitti yhteisiä rientoja.

Naamiaiset naapureiden kanssa.

Kuvassa: Villa Nissen (vuodesta 1914 lähtien nimi Villa Ekudden, nykyään Tamminiemi). Naamiaiset naapureiden kanssa, 1912-1915 n. Kuva: Tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.

Kesäpäivien kohokohtiin kuuluivat kahvikekkerit kuistilla ja puutarhassa. Uiminen oli suosittua huvia. Uimaranta ja -huone olivat lähellä. Omalta laiturilta oli helppoa lähteä purjeveneretkille. Vaikka Meilahti oli ”kaukana maaseudulla” sieltä pääsi huvittelemaan kaupungille hevoskyydillä tai höyrylaivalla. Höyrylaivat kulkivat kesäisin Meilahteen useita kertoja päivässä.

Tuuliset talvet

Nybergin perhe asui huvilassaan ympäri vuoden. Meilahden ja huvilan talvi on tallentunut Ragnar Nybergin kuviin harvoin. Herkkää kameraa ei siis kylmänä aikana otettu usein ulos. Arkisia askareitakaan ei Ragnarin otoksissa näy. Palvelusväkeä ja huvilassa silloin tällöin asuneita vuokralaisia ei kuvista löydy.

Suuren puutalon kunnossa pitämisessä oli paljon työtä ja loma-aikojen huolettomuus väistyi talvikaudella. Ragnar kamppaili opintojensa kanssa – hän ei loppujen lopuksi koskaan valmistunut ylioppilaaksi. Talviajan olosuhteet puuhuvilassa olivat nykymittapuulla mitattuna alkeelliset. Vesi kannettiin sisään kaivosta. Ulkoa liiteristä tuotiin myös polttopuut, joilla lämmitettiin kaakeliuunit ja keittiön suuri hella. Palvelusväki hoiti nämä työt. Meri hohkasi kylmänä eikä sisävessaa ollut.

Meilahdesta kaupunkiin

Huolettomat kesälomat piknikeineen ja purjehduksineen eivät jatkuneet kauan. Keväällä 1915 Kapteeni Nyberg joutui onnettomuuteen ja menehtyi pian sen jälkeen. Edith ja lapset jäivät muutamaksi vuodeksi asumaan Villa Solhemiin. Edith yritti tarjota huvilasta huoneita vuokralle, mutta lopulta, keväällä 1920, hän myi huvilan eteenpäin ja perhe muutti keskikaupungille.

Aluksi Nybergit asuivat Uudenmaankadulla. Ragnarin siskot, Margit ja Gurli, muuttivat kotoa pois opiskelujensa alettua. Viimeiset vuotensa Edith asui Kammionkadulla (nykyinen Sibeliuksenkatu). Ragnar asui vaimoineen samassa osoitteessa.

Ragnar Nybergin toimet olivat aikuisiällä moninaiset. Hän hankki leipänsä konttoristina Suomen Sähkö Osakeyhtiö Gottfried Strömbergillä ja Apotekarnes Mineralvatten -yrityksessä. Lisäksi hän oli lahjakas laulaja. Hän esitti kupletteja ja klassista musiikkia – jopa radiossa. Valokuvaus pysyi Ragnarin harrastuksena kuorolaulun ja purjehduksen ohella. Hänen 1920-1930 –luvuilla ottamansa valokuvat kaupunkinäkymistä ovat harvinaislaatuisia.

Niistä voi tunnistaa monia kaupunkikuvasta kadonneita rakennuksia.

Mies istumassa koira sylissään huvilan portailla.

Kuvassa: Villa Solhem, Meilahti 20. Ragnar Nyberg huvilan päärakennuksen portailla, n. 1910. Kuva: Tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.

Huvila joka katosi

Mitä tapahtui Villa Solhemille Nybergien jälkeen? Huvilalla oli ennen purkamistaan vielä kaksi eri omistajaa. Viimeiset asukkaat olivat Bertel Öllerin sukulaisia. 1970-luvulle tultaessa Villa Solhem oli hyvin huonokuntoinen. On arveltu, että talon purkamiseen vaikutti sieltä ollut suora näköyhteys presidentin virka-asunnon, Tamminiemen, pihaan. Vuonna 1974 huvilan päärakennus purettiin kokonaan. Kaupungin omistama huvilapalsta liitettiin osaksi puistoa.

Helsingin kaupunginmuseo dokumentoi purkutuomion saaneen huvilan syksyllä 1973. Kuvista yksi on nähtävissä kyltissä, joka löytyy Villa Solhemin entiseltä paikalta. Huvila hävisi, mutta Ragnar Nybergin ansiosta tiedämme, millaisia hauskoja kesiä vietettiin aikoinaan osoitteessa Meilahti 20.

Ragnar Nybergin ottamiin valokuviin voi tutustua Helsinkikuvia.fi –palvelussa https://www.helsinkikuvia.fi/collection/1155/

Kirjoittaja: tutkija Satu Savia, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmatiimi

 

Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Kirjoitettu: 29.6.2021
Afrosuomalaisten kokemuksia ja kertomuksia esillä Helsingin kaupunginmuseossa 22.4.–24.9.2023
Uutiset
Hyvinvointia mittaamassa
Työn alla -blogi
Helsingin kaupunginmuseo jälleen Suomen suosituin museo
Uutiset
Kaupunginmuseosta kulttuurikummi helsinkiläisvauvoille vuoden 2023 alusta
Uutiset
Lasten kaupungin vankat perustukset
Työn alla -blogi

Helsingin kaupunginmuseo

Aleksanterinkatu 16
09 310 36630
kaupunginmuseo@hel.fi

Postiosoite

Helsingin kaupunginmuseo
PL 17401
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Muut yhteystiedot

Avoinna

ma–pe 11–19
la–su 11–17

Poikkeukselliset aukioloajat

AINA VAPAA PÄÄSY

Tietoa museosta

MediallePäätöksentekoPalaute ja kysymyksetSivuston käyttöehdot

Seuraa meitä

Facebook Twitter Instagram Tilaa uutiskirje