Sota-ajassa ja korona-ajassa hätkähdyttäviä yhtäläisyyksiä
Sotavuosina Suomessa harjoitettua mielialatiedustelua tutkinut tietokirjailija Anna Kortelainen on havainnoinut koronavirusepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan. Hämmästyttävintä on monien ilmiöiden samankaltaisuus, josta hän kertoo kahdessa uudessa podcast-jaksossa. Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin yhdessä tuottamasta Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyyn pohjautuvasta podcast-sarjasta on nyt julkaistu yhteensä yhdeksän jaksoa. Sota-ajan ja korona-ajan yhteyden voi nähdä myös Helsingin kaupunginmuseon mielialaraporttien keruun ensituloksista.
Sota-ajan mielialaa hallitsivat tiedonjano ja epäluulo. Viranomaisten uumoiltiin salailevan asioita. Ristiriitaisten uutisten vyöry tyydytti uutisnälkää, mutta aiheutti myös kyllästymistä ja yhä kärjistetympiä otsikoita. Eri medioiden ympärille syntyi samanmielisten kuplia, jotka torjuivat vastakkaiset mielipiteet. Poikkeustilanne rajoituksineen nosti esiin erilaisia ihmistyyppejä: tunnolliset määräysten noudattajat, purnaajat ja sääntöjen kiertäjät, kaikkitietävät nojatuolikenraalit. Kaikki kovin tuttua myös korona-ajalta.
Sota jyrkensi kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua. Maaseutu on 1800-luvulta asti nähty puhtaana ja turvallisena verrattuna syntiseen ja vaaralliseen kaupunkiin. Koronavirus antoi kliseelle jälleen uuden ulottuvuuden. Maalaiset ja kaupunkilaiset suhtautuvat yhä ennakkoluuloisesti toistensa luonteeseen ja elämäntapaan, mikä heijastui keskustelussa Uudenmaan eristämisestä. Onko holtittomilla ja vastuuttomilla kaupunkilaisilla oikeus paeta epidemiaa mökeilleen ja samalla vaarantaa maalaisten terveys? Sota-aikana kaupunkilaiset lähtivät maalle viranomaisten kehotuksesta – kuormittamasta kaupunkien sairaanhoitoa!
Sotavuosina jännitteitä syntyi eritoten elintarvikepulasta, josta kärsivät kaupunkilaiset haalivat maalta ruokatarpeita mustan pörssin hinnoin. Myös maatalouden työvoimasta kannettiin huolta miesten ollessa rintamalla. Kaupungeista lähetettiin avuksi työvelvollisia, joiden valmiuksia ja voimia epäiltiin. Syöminen ja päivittäistarpeet ovat keskiössä myös korona-aikana: koteihin hamstrataan viiniä, lohturuokaa ja vessapaperia, kauppareissut aiheuttavat stressiä ja maanviljely kiinnostaa enemmän kuin aikapäiviin. Eikä laiskanpulskeiden kaupunkilaisten uskota pystyvän korvaamaan maatilojen halpaa ulkomaista kausityövoimaa.
Koskettavia raportteja korona-ajan mielialoista
Helsingin kaupunginmuseo käynnisti viime viikolla nettipohjaisen keruun, jossa kootaan sotavuosien mielialaraporttien hengessä lyhyitä kuvauksia korona-ajan tunnelmista. Vastauksia on kertynyt jo runsaasti, ja monet niistä tiivistävät iskevästi ja koskettavasti inhimillisen kokemuksen poikkeusolojen keskellä. Myös samankaltaisuus sota-ajan tekstien kanssa on tuntuvaa.
Kolkko aavistus tuodaan useimmiten julki vain puoliääneen, mieluimmin kahdenkeskisissä keskusteluissa, eikä niinkään harvoin eräänlaisen hirtehishuumorin säestämänä. (16.11.1943)
Tavallisesti vilkkaat torit, puistot ja kadut ovat autioituneet ja pahaenteinen hiljaisuus hiipii sisään ikkunankarmeista ja savupiipuista. Jokainen meistä on hieman varpaillaan, varuillaan ja moni viiltävän yksin. Haemme henkistä turvaa toisistamme ja huumorista. Paniikin rinnalla on pisara toivoa. (14.4.2020)
Tämän päivän Helsingin mielialaraporttien keräämiseen omin tarinoin ja kuvin voi osallistua Helsingin kaupunginmuseon ja Hakasalmen huvilan verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa avainsanalla #mielialahelsinki2020. Tekstimuotoiset raportit liitetään Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin, kuvien mahdollisesta tallentamisesta sovitaan tekijän kanssa erikseen. Aineistosta kootaan Mieliala Helsinki 2020 -pienoisnäyttely, joka tulee yleisön nähtäville Hakasalmen huvilassa, kun museo jälleen avautuu.
Mieliala – Helsinki 1939–1945 -podcast-sarja on kuunneltavissa Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin verkkosivuilla, sekä Spotify ja Apple podcasts -palveluissa.
Kuuntele Mieliala-podcastit Helsingin kaupunginmuseon verkkosivuilla.
Lähetä oma mielialaraporttisi: Mieliala Helsinki 2020.
Kuva: Loukkaantunutta kuljetetaan paareilla väestönsuojelunäytöksessä. Kuva: tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo 1939.
