Meidän itä -näyttely puhutti ja ilahdutti
Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteuttama pop up -näyttely Vuosaaressa ja Kontulassa esitteli 19 tarinaa Itä-Helsingistä ja keräsi näyttelykävijöiden Itä-Helsinki-kokemuksia.
Näyttely oli esillä 16.–18.4.18 Vuosaaren Mosaiikkitorilla ja 20.–22.18 Kontulan ostoskeskuksen Kontula-aukiolla osana Kontula Electronic -festivaalin ohjelmistoa. Sen näki näyttelyviikon aikana kaikkinaan yli 700 kävijää.
Näyttely oli loppuhuipentuma aiemmin keväällä aloitetulle Meidän itä -aineistonkeruuprojektille, jossa selvitettiin, miten itähelsinkiläiset kokevat kaupunkitilaa kotialueillaan. Projekti toteutettiin kaupunkikävelyinä, joihin etsittiin osallistujiksi eri-ikäisiä ja taustaisia vuosaarelaisia ja kontulalaisia. Kymmenen kaupunkikävelyn aikana osallistujat esittelivät ryhmissä tai yksittäin itselleen tärkeimpiä paikkoja kotialueillaan, kuvasivat niitä ja tulivat itse kuvatuksi niissä.
Kaupunkikävelyjen valokuvat ja tarinat 19 osallistujan tärkeimmistä paikoista olivat esillä Meidän itä -näyttelyssä. Ne käsittelivät sosiaalisista kohtaamisista, kotinurkilta löytyviä palveluja, monipuolista kaupunkiluontoa ja lapsuusmuistoja.
Myös näyttelykävijöitä pyydettiin kertomaan, mitkä ovat heille tärkeimpiä paikkoja Itä-Helsingissä. Kirjallisen kuvauksen omasta tärkeästä paikastaan museon kokoelmiin jätti noin 10% kävijöistä. Arkistoihin tallentui tarinoita niin kodeista ja kodittomuudesta kuin metsäbileistä ja merihädästäkin.
Kävijöitä pyydettiin myös merkitsemään oma tärkeä paikkansa tarralla kartalle. Kartat täyttyivät nopeasti ja Vuosaaresta ja Kontulasta kokoelmiin tallentui hyvin erilaiset paikkakokoelmat. Molemmissa eniten erityisiä paikkoja löytyi kuitenkin palvelukeskittymistä ja luontokohteista – ostoskeskuksilta, rannoilta ja metsäreiteiltä.
Lisäksi museoteltta toimi ennen kaikkea suullisena keskustelufoorumina niin näyttelyn järjestäjien ja kävijöiden kuin eri kävijöiden välillä. Etenkin kartan ympärille kokoontuminen ja omien rakkaiden paikkojen etsiminen kirvoitti keskustelua tuttujen ja toisilleen tuntemattomien välillä. Kävijät muun muassa muistelivat kaivaten vanhoja ostareita, kävivät läpi kaupunginosan historiaa, täydensivät toistensa tarinoita, kertoivat elämästään ja jakoivat vinkkejä alueen parhaista hiihtoladuista ja luontokohteista.
Toisaalta myös huoli uusista rakennussuunnitelmista turhautti niin Kontulassa kuin Vuosaaressakin. Etenkin luontoalueiden menettämistä pelättiin. Monille tarran liimaaminen kartalle olikin samalla ikään kuin toivomus, ettei rakasta leikkipuistoa, rantaa tai metsäaluetta hävitettäisi.
Kiinnostus oman kaupunginosan menneisyyttä ja tulevaisuutta kohtaan yhdisti näyttelykävijöitä. He olivat ylpeitä itähelsinkiläisyydestään ja arvostivat kotialuettaan ja sen lukuisia tärkeäksi tarroitettuja paikkoja. Museon kiinnostus kaupunginosatarinoita ja Itä-Helsinkiä kohtaan otettiinkin innostuneesti vastaan. Myös museon jalkautuminen Itä-Helsinkiin ilahdutti.
Projektissa hyödynnettiin Jaettu kaupunki -tutkimushankkeen aineistoja. Kaupunkikävelyiden ja näyttelyn aikana tuotetut tarina-, kartta-, haastattelu- ja kuva-aineistot tallennetaan kaupunginmuseon kokoelmaan. Sen jälkeen niihin on mahdollista tutustua muun muassa Helsinkikuvia.fi -palvelussa. Kerätty aineisto täydentää kaupunginmuseon kokoelmia Itä-Helsingistä.
Kansikuva: Mika Helin
Kuva 1: Mika Helin
Kuva 2: Marjatta Kuisma
