hkm-logo
Suomeksi
In English
På svenska
По-русски
Uutiskirje
  Podcast Instagram
  • Kävijälle
    • Aukioloajat ja yhteystiedot
    • Turvallisen vierailun ohjeet, saapuminen ja esteettömyys
    • Museokauppa
    • Päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille
    • Varaa opastus
    • Tilanvuokraus
    • Nauti Torikortteleista
  • Näyttelyt
    • Being Black – poimintoja afrosuomalaisuudesta
    • Krunikan kortteleissa -valokuvanäyttely
    • Lasten kaupunki
    • Aikakone
    • Helsingin valitut palat
  • Tapahtumat
    • Tapahtumat
    • Kävelykierrokset
  • Kuvia, esineitä, Helsinkiä
    • Kokoelmat
    • Kuvaselaamo
    • Nykydokumentointi
    • Kulttuuriympäristö
    • Adoptoi monumentti
    • Kirjoja ja äänilevyjä
    • Kysy museolta
    • Muistojen matkalaukku
  • Tietoa museosta
    • Helsingin kaupunginmuseo
    • Ajankohtaista
    • Signe Brander
    • Museomme muualla
    • Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo
    • Uutiskirje
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Museon ystävät
  • Kaupunginmuseo 24/7
    • Työn alla –blogi
    • Historia Helsinki kertoo Helsingin tarinan
    • Videot
    • Helsinki Podcast
    • Kaupunginmuseo 360°
    • Virtuaalivierailu: Lasten kaupungin Mummola
    • Virtuaalivierailu: Vallisaaren lapset
  • Helsinkikuvia.fi
  • Suomeksi
  • In English
  • På svenska
  • По-русски

Mitä sitten jos vähän järkyttyykin?

Työn alla -blogi
helsingin valitut palat, helsinki, kuolema, lapset, tunteet, valokuva

Millaisia tunteita näyttely saa herättää? Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa tunteet ovat vahvasti esillä. Halutaan ihmisten rakastuvan Helsinkiin. Halutaan herättää muistoja ja uteliaisuutta historiaa kohtaan koskettamalla tunteita. Mutta millaisia tunteita? Entä jos joku pahoittaa mielensä?

Museoissa toimii usein hiljainen ennakkosensuuri, joka karsii näyttelyistä särmät. Näyttelytyöryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä ja miten asioita esitetään, ettei kukaan vaan loukkaannu. Tuloksena on näyttelyitä, jotka ovat niin korrekteja ja neutraaleja, ettei niistä jää oikein mitään mieleen. Mennään tieto edellä, eikä uskalleta riskeerata.

Onko nyt jotain toisin? Ei välttämättä. En lupaa, että kaupunginmuseossa esillä oleva Helsingin valitut palat -näyttely tarjoaisi shokkiefektejä. Eniten näyttelytyöryhmää puhuttanut yksityiskohta on taulu, johon on koottu valokuvat Rosenströmin perheen neljästä lapsesta arkuissaan. Perheeltä kuoli viisi lasta vuosina 1891–1899, kaikki alle nelivuotiaina. Valokuvien lisäksi kehyksiin on asetettu lasten äidin pienokaisten hiuksista punoma koriste. Taulu on herättänyt kauhun ja inhon väristyksiä kokeneissa museoammattilaisissakin.

taulu, neljä valokuvaa, joissa lapset lepäävät avoimissa arkuissaan, sekä hiuspuu

Taulu kertoo synkistä ajoista Helsingin historiassa. 1890-luvulla noin puolet lapsista kuoli ennen kuudetta ikävuottaan. Lapsikuolleisuus oli Helsingissä selvästi korkeampaa kuin muualla maassa. Asuttiin ahtaasti, hygienia oli alkeellista ja kaupungin vesihuolto alkutekijöissään. Hyvinvointiyhteiskunta oli vuosikymmenien päässä.

Tilastollisesti Rosenströmit olivat keskivertoperhe. Lapsia syntyi lisää. Yksi heistä lahjoitti taulun aikanaan museolle. Taulu edustaa itsessään sinänsä kaunista tapaa muistaa perheen vainajia. Arkussa otettu kuva saattoi olla ainoa, joka ihmisestä jäi. Rosenströmien alle kolmikuisena kuolleesta poikavauvasta ei jäänyt edes valokuvaa.

Tätä oli todellisuus. Pelkän tilastotiedon esittäminen näyttelyssä ei juuri puhuttele. Mutta nyt siinä on se kuva.

Voi vain kuvitella vanhempien tuskaa. Kahden vuoden sisällä perheeseen syntyi kaksi lasta ja kuoli viisi. Mitä tunsi lasten äiti punoessaan hiuskorua? Sen ajatteleminen voi olla kova paikka näyttelykävijälle. Tuskan, surun ja kuoleman sensuroiminen näyttelystä ei kuitenkaan tee oikeutta historialle.

Jos kävijä tulee museoon toiveenaan nähdä siloteltu ja romanttinen kuva menneisyydestä, hän tulee pettymään. Historiassa(kin) on asioita, joita ei voi kieltää ja jotka aiheuttavat pahaa mieltä. Sellaista elämä on.

Pirkko Madetoja
tutkija, Helsingin valitut palat -näyttelyn työryhmän jäsen
Helsingin kaupunginmuseo

Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Kirjoitettu: 3.8.2016
Afrosuomalaisten kokemuksia ja kertomuksia esillä Helsingin kaupunginmuseossa 22.4.–24.9.2023
Uutiset
Hyvinvointia mittaamassa
Työn alla -blogi
Helsingin kaupunginmuseo jälleen Suomen suosituin museo
Uutiset
Kaupunginmuseosta kulttuurikummi helsinkiläisvauvoille vuoden 2023 alusta
Uutiset
Lasten kaupungin vankat perustukset
Työn alla -blogi

Helsingin kaupunginmuseo

Aleksanterinkatu 16
09 310 36630
kaupunginmuseo@hel.fi

Postiosoite

Helsingin kaupunginmuseo
PL 17401
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Muut yhteystiedot

Avoinna

ma–pe 11–19
la–su 11–17

Poikkeukselliset aukioloajat

AINA VAPAA PÄÄSY

Tietoa museosta

MediallePäätöksentekoPalaute ja kysymyksetSivuston käyttöehdot

Seuraa meitä

Facebook Twitter Instagram Tilaa uutiskirje