Työn alla -blogi
Kun Helsinki ilmestyi kaunokirjallisuuteen
Tutkija Eva Packalén esittelee varhaista Helsinki-kaunokirjallisuutta Topeliuksesta flanööreihin.
Punainen pääkaupunki
Museoilla on tärkeä rooli keskustelualustana. Hakasalmen huvilassa käsitellään sisällissotaa draaman ja valokuvainstallaation muodossa helmikuussa 2018.
Ruiskumestarin talon viimeinen asukas
Museolla työkokeilua tekevä Erkko Siren selvitti Ruiskumestarin talon viimeisen asukkaan, Martta Bröyerin, elämää ja vaiheita. Ruiskumestarin talo avautuu remontin jälkeen kesäkuussa 2017.
Tee työtä tai kuole
Työttömyys oli tuttu ilmiö Helsingissä jo 1890-luvulla. Maaseudulta muutti kaupunkiin koko ajan uutta työkykyistä väkeä paremman elämän toivossa. Toiveet ja haaveet kariutuivat usein julmaan todellisuuteen.
Laulumuistoissa soivat tunteet ja historia
Syksyllä 2016 toteutetun laulumuistokyselyn vastaukset antavat moniäänisen kuvan Suomen vaiheista. Muistojen vahva tunnelataus kertoo musiikin voimakkaasta yhteydestä alitajuntaan, muistiin ja tunteisiin.
Koko Kallio yhdellä silmäyksellä
Signe Branderin panoraamaotokset avaavat laajakuvanäkymän sadan vuoden takaiseen Helsinkiin.
Helsinki vuonna 1878
Yhdeksänkymmentä vuotta sitten rakennetussa pienoismallissa Helsinki on yhtä aikaa tuttu ja vieras.
Valkoinen sali kaupunginmuseon uumenissa
Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, niitä yhdistävästä uudisrakennuksesta ja kolmesta sisäpihasta. Yksi rakennuksista tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena.
Mitä sitten jos vähän järkyttyykin?
Tuskan, surun ja kuoleman sensuroiminen näyttelystä ei tee oikeutta historialle, kirjoittaa tutkija Pirkko Madetoja.
Helsinki Soundtrack
Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa ovat mukana myös kaupungin äänet. ”Ääneen voi tiivistää aikakaudelle tai ajanjaksolle tyypillisiä kollektiivisia kokemuksia”, kirjoittaa Helsingin valitut palat -näyttelyn tuottaja Jari Harju.