Saamelaisten tarinat nousevat esiin Helsingin kaupunginmuseon ja Caisan näyttelyissä
Helsingissä asuvien saamelaisten taide ja kokemukset ovat esillä Helsingin kaupunginmuseon ja Kulttuurikeskus Caisan uusissa näyttelyissä. Ne ovat osa Helsingin kaupungin ohjelmakokonaisuutta, joka tekee näkyväksi saamelaisten omia ääniä ja näkökulmia.
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, myös Helsingin seudulla. Saamelaisuus ilmenee kaupungissa monin tavoin. Yhdistäviä tekijöitä ovat vahvat juuret sukuihin, saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin, mutta elämään kaupungissa liittyvät myös kysymykset identiteetistä, sen rakentamisesta ja omien juurten säilyttämisestä.
Helsingin kaupunginmuseossa 6. marraskuuta avautuva näyttely Yhteinen kylä kertoo saamelaisten elämästä tämän päivän Helsingissä. Näyttelyn aineistot ovat tuottaneet, valinneet ja näytteille asettaneet Helsingissä asuvat saamelaiset. Kuraattoriryhmän muodostavat Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin ja Mari Gauriloff. Myös näyttelyn suunnittelijat arkkitehti Eveliina Sarapää ja graafinen suunnittelija Lotta Hagelin ovat saamelaisia.
Näyttelyä on edeltänyt dokumentointiprojekti, jossa saamelaiset ovat määritelleet itse, millaista aineistoa tallennetaan kaupungin yhteiseen muistiin. Dokumentoinnissa esille nousivat mm. monipaikkaisuus, tarve kielen ja kulttuurin siirtämiseen ja ylläpitämiseen sekä tarve toimia yhteiskunnassa näiden asioiden edistämiseksi.
Näyttelyssä käsitellään myös kaupunkisaamelaista identiteettiä, arkea, juhlaa ja saamelaisten historiaa Helsingin seudulla. Valokuvataiteilija Marja Helanderin kuvaamista muotokuvista välittyy helsinkiläisen saamelaisuuden rikas moninaisuus.
”Saamelaisten oikeus päättää itseään koskevista asioista on kirjattu Suomen perustuslakiin, mutta sekään ei aina takaa sitä, että näin tapahtuisi. Tässä projektissa vastuu sisällöstä ja toteutuksesta on ollut saamelaisilla. Museon rooli on ollut tukea meitä tässä tavoitteessa. Tämä on käänteentekevä konsepti museohistoriassa ja toivomme sen leviävän laajemmallekin”, Gauriloff kertoo.
“Moninaisuuden edistämisessä ei ole kyse vain siitä, mitä sisältöjä tuotamme, vaan myös siitä, miten niitä tuotetaan. Saamelaisyhteistyö auttaa meitä kehittämään yhteisölähtöisiä toimintatapoja, joissa yhteisön oma ääni, asiantuntemus ja näkökulmat ovat mukana alusta lähtien”, kulttuuripalvelujen erityissuunnittelija Elisa Sarpo jatkaa.
Saamelaista nykytaidetta Kulttuurikeskus Caisassa
Kulttuurikeskus Caisassa avautuu 30. lokakuuta Kirsi M. Palton ja Jouni S. Laitin Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti -näyttely, joka käsittelee surun, läheisyyden, rakkauden ja ulkopuolisuuden kaltaisia yleismaailmallisia kokemuksia.
Inarissa asuvat ja Utsjoelta lähtöisin olevat taiteilijat ovat luoneet tilateoksia ja patsaita, joiden lähtökohtina ovat duodjin eli saamenkäsityön tekniikat ja materiaalit. Teoksissaan he yhdistävät muun muassa pahkaa, puuta ja sarvea villaan, tekstiiliin, ruostuneeseen teräkseen ja muihin teollisiin materiaaleihin.
Saamelaiskulttuuria myös konserttilavoilla
Savoy-teatterissa 6. marraskuuta kuultava Giitu – Kiitos toimii samalla Yhteinen kylä -näyttelyn avajaiskonserttina. Konsertin kohokohta on uuden teoksen kantaesitys, jossa Ulla Pirttijärven joikuperinne kohtaa norjalaisyhtye Áššun sekä helsinkiläisen Ilma Vocal Ensemblen ilmaisun. Konsertti toteutetaan Savoy-teatterin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteistyönä.
Saamelaismusiikkia kuullaan myös Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistossa. Musiikkitalossa järjestettävän Kohtaamisia-klubin vieraaksi saapuu 22. tammikuuta Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman, jonka musiikissa saamelainen joikuperinne käy vuoropuhelua nykyajan musiikillisen ilmaisun kanssa. Kohtaamisia-klubeille on vapaa pääsy.
Kokonaisuus on osa Helsingin kulttuuripalveluiden moninaisuusvisiota. Sen lähtökohtana on, että erilaiset helsinkiläiset voivat paitsi nähdä ja kokea kulttuuria myös itse vaikuttaa siihen, miten heidän kulttuurinsa, kokemuksensa ja tarinansa tulevat kerrotuiksi. Tavoitteena on luoda yhdessä tilaa yhteisöjen omalle taiteelle, tiedolle ja äänille.
Kuva: Marja Helander
Sämmilij muštâlusah pajaneh kuávdážân Helsig kaavpugmuseo já Caisa čáitálduvâin
Helsigist ässee sämmilij taaiđâ já feerimeh láá oovdân Helsig kaavpugmuseo já Kulttuurkuávdáš Caisa uđđâ čáitálduvâin. Toh láá Helsig kaavpug ohjelmubâlâšvuođâ uási, mii taha sämmilij jieijâs jienâid já keččâmkuávluid uáinulâžžân.
Sämmiliih láá Euroop Union áinoo algâaalmug, mon historjá olá tuháttij ivij tuáhá, meid Helsig kuávlust. Sämmilâšvuotâ tiättoo kaavpugist maaŋgâ náálá. Ovtâstittee tahheeh láá noonâ ruotâseh suuváid, sämikieláid já sämikulttuurân, mutâ elimân kaavpugist lahtojeh meiddei koččâmušah identiteetist, ton rähtimist já jieijâs ruotâsij siäiludmist.
Helsig kaavpugmuseost 6. skammâmáánu lekkâseijee čáitáldâh Ohtsâš sijdâ muštâl sämmilij elimist onnáá peeivi Helsigist. Čáitálduv amnâstuvâid láá pyevtittâm, valjim já keččâmnáál pieijâm Helsigist ässee sämmiliih. Kuraattorjuávhu hämmejeh Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin já Mari Gauriloff. Meiddei čáitálduv vuávájeijeeh arkkiteht Eveliina Sarapää já graafisâš vuávájeijee Lotta Hagelin lává sämmiliih.
Čáitálduv ovdil lii rahtum dokumentistemproojeekt, mast sämmiliih láá miäruštâllâm jiejah, maggaar amnâstâh vyerkkejuvvoo kaavpug ohtâsâš muušton. Dokumentistmist oovdân pajaneh ei. maaŋgâsajasâšvuotâ, tárbu kielâ já kulttuur sirdemân já paijeentolâmân sehe tárbu toimâđ siärváduvâst tai aašij oovdedmân.
Čáitálduvâst kieđâvuššojeh meiddei kaavpugsämmilâš identiteet, argâ, juhle já sämmilij historjá Helsig kuávlust. Čuovâkovetaaidâr Marja Helander kuvvim muátukuuvijn uáinoo helsiglii sämmilâšvuođâ riges maaŋgânálásâšvuotâ.
“Sämmilij vuoigâdvuotâ meridiđ olssis kyeskee aašijn lii kirjettum Suomâ vuáđulaahân, mutâ totkin ij ain täähid tom, ete návt tábáhtuuččij. Taan projektist ovdâsvástádâs siskáldâsâst já olášutmist lii lamaš sämmilijn. Museo rooli lii lamaš tuárjuđ mii taan mittomeereest. Taat lii nubástuttee konsept museohistorjást já mij tuáivup, ete tot leevvân vijđásubbooht-uv”, muštâl Gauriloff.
“Maaŋgâmuáđusâšvuođâ oovdedmist ij lah koččâmuš tuše tast, maid siskáldâsâid mij pyevtittep, peic meiddei tast, maht toh pyevtittuvvojeh. Sämiohtsâšpargo iššeed mii ovdediđ aalmugvuálgusijd toimâmvuovijd, main siärvus jieijâs jienâ, äššitubdâmuš já keččâmkuávluh láá mield aalgâ rääjist”, kulttuurpalvâlusâi eromâšvuávájeijee Elisa Sarpo juátká.
Sämmilâš tááláštaaiđâ Kulttuurkuávdáš Caisast
Kulttuurkuávdáš Caisast lekkâs 30. roovvâdmáánu Kirsi M. Paltto já Jouni S. Laiti Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti (“Linnááht, alda”) -čáitáldâh, mii kieđâvuš murrâš, aldavuođâ, rähisvuođâ já ulguupiälásâšvuođâ lágánijd almosmaailmlijd feeriimijd.
Anarist ässee já Ucjuuvâst meddâl leijee taidâreh lává ráhtám sajetuojijd já verâttâsâid, moi vuolgâsaijeen láá säämi kietâtyeje tekniikeh já amnâseh. Tuojijnis suoi ovtâstittev eereeb iärrás päähi, muorâ já čuárvi uulon, tekstiilân, ruástum stáálán já eres ráhtuláid amnâsáid.
Sämikulttuur meiddei konsertluovijn
Savoy-teatterist 6. skammâmáánu kuullâmnáál Giitu – Kiitos (“Takkâ”) tuáimá siämmást Ohtsâš sijdâ -čáitálduv lekkâmkonsertin. Konsert alemuspuddâ lii uđđâ tyeje maadâlávdástem, mast Ulla Pirttijärvi juoigâmärbi teivâd Áššu-juávhu sehe helsiglii Ilma Vocal Ensemble olgospyehtim. Konsert olášuttoo Savoy-teatter já Helsig kaavpugmuseo ohtsâšpargon.
Sämimuusik kulloo meiddei Helsig kaavpugorkester ohjelmist. Muusiktáálust ornimnáál Kohtaamisia (“Teivâdmeh”) -klubi kyessin puátá 22. skammâmáánu Ánnámáret adai Anna Näkkäläjärvi-Länsman, kiän muusikist sämmilâš juoigâmärbivyehi savâstâl tááláá ääigi muusiklijn olgospyehtimáin. Kohtaamisia-klubijd lii nuuvtá siisâpeessâm.
Ubâlâšvuotâ lii Helsig kulttuurpalvâlusâi maaŋgâmuáđusâšvuotâvisio uási. Ton vuolgâsaijeen lii, ete sierâlágán helsigliih pyehtih peic uáiniđ já feeriđ kulttuur, meid jiejah vaiguttiđ toos, maht sii kulttuur, feeriimeh já muštâlusah muštâluvvojeh. Mittomeerrin lii lääččip oovtâst sahe siärvusij jieijâs taiđui, tiätun já jienáid.
Čuovâkove: Marja Helander
Säʹmmlai mainnâz lie Heʹlssen gååradmuseo da Caisa čuäjtõõzzi õđđmest
Heʹlssnest jälsteei säʹmmlai čeäppõs da ǩiõččlâsttmõõžž lie vueiʹnnemnalla Heʹlssen gååradmuseo da Kulttuurkõõskõs Caisa ođđ čuäjtõõzzin. Tõk lie vueʹssen Heʹlssen gåårad programmobbvuõđâst, kååʹtt tuejjad kuâsttjeeʹjen säʹmmlai jiijjâz jiõnid da ǩiõččâmkuuʹlmid.
Säʹmmla lie Euroopp unioon oʹdinakai alggmeer, koon historia vuäll dohti iiʹjji tuâkka, Heʹlssen vuuʹdest še. Sääʹmvuõtt puätt ouʹdde gåårdest määŋgnalla. Õhtteei tuejjeei lie raʹvves preeddan sooǥǥid, sääʹmǩiõlid da sääʹmkulttuuʹre, a jieʹllma gåårdest õhttne še kõõččmõõžž identiteeʹttest, tõn raajjmõõžžâst di jiijjâs preeddni seeiltummšest.
Heʹlssen gååradmuseost skamm-mannu 6. peeiʹv ävvneei čuäjtõs Õhttsaž sijdd mušttal säʹmmlai jieʹllmest tän peeiʹv Heʹlssnest. Čuäjtõõzz aunstõõzzid lie puuʹtʼtam, vaʹlljääm da čuäʹjtemnalla piijjâm Heʹlssnest jälsteei säʹmmla. Kuraattorjouʹǩǩe koʹlle Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin di Mari Gauriloff. Čuäjtõõzz plaaneei Eveliina Sarapää da graaflaž plaaneei Lotta Hagelin lie še säʹmmla.
Ouddâl čuäjtõõzz leäi dokumentâʹsttemprojeʹktt, mâʹst säʹmmla lie meärtõõllâm jiijj, måkam aunstõõzz ruõkkât gåårad õhttsaž mušttu. Dokumentâʹsttmest ouʹdde pueʹtte jm. määŋgpäikksažvuõtt, tarbb ǩiõl da kulttuur serddmõʹšše da tuõʹllʼjummša di tarbb tåimmad õhttsažkååʹddest täi aaʹšši oouʹdeem diõtt.
Čuäjtõõzzâst ǩiõttʼtõõlât še gååradsääʹm identiteeʹtt, aarǥ, prääʹzneǩpooddid di säʹmmlai historia Heʹlssen vuuʹdest. Snimldõkčeäppõsneǩ Marja Helandeeʹr sniimmâm ååʹbleǩsnimldõõǥǥin kuâsttai heʹlssenlaž sääʹmvuõđ reeʹǧǧes määŋgååʹblkallašvuõtt.
”Säʹmmlai vuõiggâdvuõtt tuʹmmjed jiijjâz kuõskki aaʹššin lij ǩeeʹrjtum Lääʹdd vuâđđläkka, leâša ij ni tõt pâi täʹǩǩed tõn, što nääiʹt šõõddči. Tän projeeʹktest vasttõs siiskõõzzâst da čõõđ viikkmest lij leämmaž säʹmmlain. Museo roolân lij leämmaž tuärjjeed miʹjjid tän täävtõõzzâst. Tät lij jåårǥlõktuejjeei konseʹptt museohistoriast da tuäivvap, što tõt liâvvan še veiddsubun ââʹnnemnalla”, Gauriloff särnn.
”Määŋgååʹblkallašvuõđ oouʹdummšest ij leäkku kõõččmõš tåʹlǩ tõʹst, mâid siiskõõzzid puuʹtʼtep, peʹce tõʹst še, mäʹhtt tõid puuʹtʼtet. Sääʹmõhttsažtuâjj vieʹǩǩat miʹjjid oouʹdeed õutstõõzzâst vuõʹlǧǧi tåimmamnaaʹlid, koin õutstõõzz jiõnn, äʹšštobddmõš di ǩiõččâmkuuʹlm lie mieʹldd aalǥ rääʹjest”, kulttuurkääzzkõõzzi spesiaalplaaneei Elisa Sarpo juätkk.
Sääʹmânnʼjõžčeäppõs Kulttuurkõõskõs Caisast
Kulttuurkõõskõs Caisast ävvan kålggmannu 30. peeiʹv Kirsi M. Paltto ja Jouni S. Laiti Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti -čuäjtõs, kååʹtt ǩiõttʼtââll peʹccel, õõldâsvuõđ, rääʹǩǩesvuõđ di åålǥpeällsažvuõđ nallšem takaimaailmlaž ǩiõččlâsttmõõžžid.
Aanrest jälsteei da Uccjooǥǥ ååraž čeäppõsneeʹǩǩ lie tuejjääm sââʹjjčeäppõstuejjõõzzid da päʒʒsid, kooi vuâlggsââʹjjen lie sääʹmǩiõtt-tuâj tekniikk da aunnâz. Suäna õhttee tuejjõõzzineez jeäʹrbi mieʹldd pääʹǩǩ, muõr da čueʹrv ullu, tekstiiʹle, ruõsttâm ställa da jeeʹres industriallaš materiaalid.
Sääʹmkulttuur še kuullâmnalla konseeʹrtin
Savoy-teatteeʹrest lij skamm-mannu 6. peeiʹv Giitu – Späʹsseb -konseʹrtt, kååʹtt lij seämmast Õhttsaž sijdd -čuäjtõõzz ääʹveemkonseʹrtt. Konseeʹrt pueʹrmõs podd lij ođđ tuejjõõzz vuâđđčuäjtõs, mâʹst Ulla Pirttijärvi juõiggmõš õhttan taarjoukk Áššu di heʹlssenlaž Ilma Vocal Ensemble õlmmummša. Konseeʹrt čõõđtet Savoy-teatteeʹr da Heʹlssen gååradmuseo õhttsažtuâjjan.
Sääʹm-musiikk kuulât še Heʹlssen gååradorkesteeʹr prograammâst. Musiikkitalost riâššum Kohtaamisia-kluub kueʹssen puätt ođđeeʹjjmannu 22. peeiʹv Ánnámáret leʹbe Anna Näkkäläjärvi-Länsman, koon musiikkâst sääʹm juõiggâmäʹrbbvuõtt lij vuârrmainstummšest ânnʼjõžääiʹj musiikklaž õlmmummšin. Kohtaamisia-kluubid lij määusteʹmes sizzpiâssâm.
Obbvuõtt lij Heʹlssen kulttuurkääzzkõõzzi määŋgååblkallašvuõttvisio vueʹss. Tõn vuâlggsââʹjjen lij, što jeeʹresnallšem heʹlssenʼneeʹǩǩ vuäiʹtte nuʹtt vueiʹnned da ǩiõččlâʹstted kulttuur ko še jiijj vaaikted še tõõzz, mäʹhtt sij kulttuur, ǩiõččlâsttmõõžž da mainnâz šâʹdde mušttlum. Täävtõssân lij šõddeed õõutâst sââʹj õutstõõzzi jiijjâz čeäppõʹsse, tiõttu da jiõnid.
Snimldõk: Marja Helander
Sápmelaččaid muitalusat badjánit guovddážii Helssega gávpotmusea ja Caisa čájáhusain
Helssegis orru sápmelaččaid dáidda ja muosáhusat leat ovdan Helssega gávpotmusea ja Kulturguovddáš Caisa ođđa čájáhusain. Dat leat Helssega gávpoga prográmmaollisvuođa oassi, mii dahká oinnolažžan sápmelaččaid iežaset jienaid ja oaidninvugiid.
Sápmelaččat leat Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot, man historjá ollá duháhiid jagiid duohkái, maiddái Helssega guovllus. Sápmelašvuohta dihtto gávpogis máŋgga ládje. Ovttastahtti dahkkin leat nanu ruohttasat sogaide, sámegielaide ja sámi kultuvrii, muhto eallimii gávpogis laktásit maid gažaldagat identiteahtas, dan duddjomis ja iežas ruohttasiid seailluheamis.
Helssega gávpotmuseas rahpasa skábmamánu 6. beaivve čájáhus Oktasaš siida, mii muitala sápmelaččaid eallimis otná beaivvi Helssegis. Čájáhusa materiálat leat buvttadan, válljen ja oidnosii bidjan sápmelaččat, geat orrot Helssegis. Kuráhtorjoavkku ráhkadit Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin ja Mari Gauriloff. Maiddái čájáhusa plánejeaddjit arkiteakta Eveliina Sarapää ja gráfalaš plánejeaddji Lotta Hagelin leaba sápmelaččat.
Čájáhusa ovdal lea ollahuhtton dokumenterenprošeakta, mas sápmelaččat leat ieža meroštallan, makkár materiála furkejuvvo gávpoga oktasaš muitui. Dokumenteremis badjáne ovdan ee. máŋggabáikkálašvuohta, dárbu giela ja kultuvrra sirdimii ja bajásdoallamii sihke dárbu doaibmat servodagas dáid áššiid ovddideami várás.
Čájáhusas gieđahallojuvvojit maid gávpotsápmelaš identiteahtta, árga, ávvudeapmi ja sápmelaččaid historjá Helssega guovllus. Čuovgagovvadáiddár Marja Helandera govven muohtogovain vuhtto helssetlaš sápmelašvuođa rikkes máŋggalágánvuohta.
”Sápmelaččaid riekti mearridit iežaset áššiin lea girjejuvvon Suoma vuođđoláhkii, muhto datge ii álohii dáhkit dan, ahte ná dáhpáhuvalii. Dán prošeavttas ovddasvástádus sisdoalus ja ollahuhttimis lea leamaš sápmelaččain. Musea rollan lea leamaš doarjut min dán ulbmilis. Dát lea jorgalusdahkki konseapta museahistorjjás ja sávvat dan ain viidánit”, Gauriloff muitala.
“Máŋggalágánvuođa ovddideamis ii leat gažaldat dušše das, maid sisdoaluid buvttadit, muhto maid das, mot dat buvttaduvvojit. Ovttasbargu sápmelaččaiguin veahkeha min ovdánahttit searvvušvuolggalaš doaibmavugiid, main servoša iežas jietna, áššedovdamuš ja oaidninvuogit leat mielde álggu rájes”, kulturbálvalusaid sierraplánejeaddji Elisa Sarpo joatká.
Sámi dáládáidda Kulturguovddáš Caisas
Kulturguovddáš Caisas rahpasa golggotmánu 30. beaivvi Kirsi M. Paltto ja Jouni S. Laiti Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti -čájáhus, mii gieđahallá morraša, lagasvuođa, ráhkisvuođa ja olggobeallásašvuođa lágan oppamáilmmálaš muosáhusaid.
Dáiddárat, geat orrot Anáris, ja geat leat eret Ohcejogas, leat buktán installašuvnnaid ja bácciid, maid vuolggasadjin leat sámi duoji teknihkat ja materiálat. Dujiineaset sii ovttastahttet earret eará báhki, muora ja čoarvvi ullui, tekstiilii, ruston stállái ja eará industriijalaš materiálaide.
Sámi kultuvra maid konseartalávddiin
Savoy-teáhteris skábmamánu 6. beaivvi guldalanládje boahtti Giitu – Kiitos doaibmá seammas Oktasaš siida -čájáhusa rahpankonseartan. Konseartta bárissadji lea ođđa duoji vuosttaseahket, mas Ulla Pirttijärvi juoiganárbevierru deaivvada norgalašjoavku Áššu sihke helssetlaš Ilma Vocal Ensemble ovdanbuktimiin. Konsearta ollahuhttojuvvo Savoy-teáhtera ja Helssega gávpotmusea ovttasbargun.
Sámi musihkka gullo maid Helssega gávpotorkeastara prográmmas. Deaivvadeamit-klubba, mii ordnejuvvo Musihkkadálus, guossin boahtá ođđajagimánu 22. beaivvi Ánnámáret dehege Anna Näkkäläjärvi-Länsman, gean musihkas sámi juoiganárbevierru ságastallá dálá áigge musihkalaš ovdanbuktimiin. Deaivvadeamit-klubbaide lea friddja sisabeassan.
Ollislašvuohta lea Helssega kulturbálvalusaid máŋggalágánvuohta-višuvnna oassi. Dan vuolggasadjin lea, ahte sierra helssetlaččat sáhttet earret oaidnit ja muosáhit kultuvrra, maid ieža váikkuhit dasa, mot sin kultuvra, muosáhusat ja muitalusat šaddet muitaluvvot. Ulbmilin lea duddjot ovttas saji servošiid iežaset dáidagii, dihtui ja jienaide.
Čuovgagovva: Marja Helander
